Historia

Suomen Maakuntakirjailijat ry. on merkitty yhdistysrekisteriin 21.12.1972.

Ajatus yhdistyksen perustamisesta syntyi 1971, jolloin myös allekirjoitettiin perustamisasiakirja. 

Yhdistyksen kotipaikka on vuosikymmenten varrella ollut eri puolilla Suomea, aluksi Helsingissä, sitten Joensuussa ja Kuopiossa, viimeiset kymmenkunta vuotta Jyväskylässä. 

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Seppo Lappalainen, Heikki Jylhä, Seppojuhani Ruotsalainen, Onni Palaste, Jouko Tyyri, Matti Summanen, Aarni Krohn, Aarno Kellberg, Anna-Liisa Haakana, Varpu Vilkuna ja Risto Urrio. Tällä hetkellä yhdistystä luotsaa kirjailija Kari Tahvanainen Joensuusta. 

Maakuntakirjailijat on vaikuttanut Suomen kirjallisuuselämässä monin tavoin. Yksi merkittävä ulottuvuus Maakuntakirjailijoiden toiminnassa on ollut yhteistyö Olvi-säätiön kanssa Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinnon jakamisessa vuosina 1996 - 2005. Palkinnosta muodostui yksi Suomen merkittävimmistä kirjallisuuspalkinnoista.

* * * 

 

 

Helsingistä Joensuuhun

1971 Puheenjohtajana Seppo Lappalainen. Aluksi kotipaikkana on Helsinki, vuodesta 1973 Joensuu. Toimisto perustetaan MSL:n Joensuun toimiston yhteyteen. Ensimmäisenä sihteerinä ja rahastonhoitajana toimii Liisa Heikkilä.

1973 Toiminnanjohtajaksi valitaan Liisa Partanen (myöh. Suurla). Arvostelupalvelu aloitetaan.

1974 Puheenjohtajaksi Heikki Jylhä. ”Vilkkain ja työteliäin vuosi. Yhdistys on osoittanut voivansa toimia maakuntien kirjallisen väestön hyväksi.”

1975 Puheenjohtajaksi Seppojuhani Ruotsalainen. Jäsenmäärä ylittää 200 jäsentä.

1977 Puheenjohtajaksi Onni Palaste. ”Kirjailijoiden työ turvattava. Suomen Maakuntakirjailijat ry on käsitellyt valtion taidebudjetin säästöpäätöksiä. Maakuntakirjailijat katsoo, että säästötoimenpiteillä ei pidä vaarantaa yksityisten kirjailijoiden luomisedellytyksiä eikä valtakunnallisten kirjailija- ja kirjallisuuspoliittisten järjestöjen toimintaa.”

1978 Ensimmäinen kirjallisuuspalkinto Martti Issakaiselle.

 

Kuopioon

1979 Puheenjohtajaksi Jouko Tyyri. Toiminnanjohtajaksi Antti Kurkinen. Toimisto siirtyy Kuopioon. Kannanotto lääninkirjailijakysymyksestä: lääninkirjailijoista on saatu niin hyviä kokemuksia, että toimi tulisi vakinaistaa ja lääninkirjailija saada jokaiseen lääniin.

1980 Kotipaikaksi Kuopion kaupunki. Sihteeriksi, sittemmin toiminnanjohtajaksi Riitta Saastamoinen.

1981 Julkaisutoiminta alkaa. Viisi näytelmää –teos, runoantologia Asuinpaikkana maisema.

1983 Puheenjohtajaksi Matti Summanen. ”Valtionavustus on vakiintunut ja vuosittainen lisäavustus on turvannut suurten toimintalinjojen toteuttamisen.”

1984 Onko sinulla jo kirjastokortti? –kampanja.

1985 Puheenjohtaja arvioi SMKK:n kehitystä: Alkuvuosina yhdistys etsi linjaansa. Vähitellen vakiintui jäsenunta ja tietyt toimialueet, kuten arvostelupalvelu, kirjallisuuden erityisalueista esim. lasten ja nuorten kirjallisuus jne. Aluksi oli tärkeätä, että yhdistyksen nimi oli esillä. Luotiin yhteyksiä kirjastoihin jne. SMKK ry. ei asettunut oppositioasemaan muiden kirjailijajärjestöjen kanssa. Siitä ei myöskään tullut kirjoittajayhdistysten kattojärjestöä. Vähitellen Suomen Maakuntakirjailijat ry:stä on muodostunut kulttuurijärjestö. Yhdistys pysyy tavallaan edelleenkin ”reppufirmana”, jolla ei koskaan ole saavutettua tilannetta. Jäsenmäärän ja toiminnan kasvua on tarkasteltava suhteessa muihin vaikuttaviin tekijöihin ja pyrittävä yhdistyksen kannalta optimiin.”

1986 Puheenjohtajaksi Aarni Krohn.

1987 Kalottisavotta Rovaniemi – Sodankylä – Ivalo – Svanvik – Vesisaari. Toiminnanjohtaja Riitta Saastamoinen valitaan eduskuntaan. Toimistonhoitajaksi, sittemmin toiminnanjohtajaksi Marja Pohjolainen.

1988 Suomalainen kirja 500 vuotta –savotta eli kirjallisuuskiertue Ruotsiin.

1989 Rakkauden kirjo –runoantologia.

1991 ”Kuvanveistäjä Kauko Räsänen suunnitteli yhdistykselle 20-vuotisjuhlaa varten oman mitalin, jota jaetaan vastaisuudessakin johtokunnan päätöksestä ansioituneille jäsenille.” Valtio purkaa SMKK:n momentin tulo- ja menoarviostaan, valtionapu muuttuu toimintaperusteiseksi.

1992 Puheenjohtajaksi Aarno Kellberg. Kirjallisuusmatka Unkariin.

1993 Vuoden savotta Itä kirjoittaa –projekti, kerätään kirjoituskoneita ym. Venäjän Karjalaan.

1994 Puheenjohtajaksi Anna-Liisa Haakana.

1995 Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laine pöllyttää Maakuntakirjailijoita.

1996 Olvi-kirjallisuuspalkinto perustetaan. Olvi-säätiö ottaa SMKK:n asiantuntijaksi teoksien valintaan.

1997 Puheenjohtajaksi Varpu Vilkuna-Uusitalo.

1998 Kirjailijoiden kouluvierailukiertue Hailuodosta Koillismaalle. Mari Mörö vt. toiminnanjohtajaksi.

1999 Jouko Tyyrin 70-vuotisjuhlaseminaari Kuopiossa. Teija Ratilainen toiminnanjohtajaksi.

2000 Pohjanmaan kierros ja sanataidetapahtuma Oulussa.

 

Jyväskylään  

2001 Toimisto siirretään Jyväskylään. ”Johtokunta harkitsee toimiston siirtämistä Jyväskylään keskeisemmälle paikalle ja parempien yhteyksien päähän jäsentenkin kannalta.” Toiminnanjohtajasta luovutaan, osa-aikaiseksi toimistosihteeriksi Teija Venhola-Hirvelä.

2002 SMKK 30 vuotta. Juhlaseminaari Jyväskylässä. Kirjallisuus nyt! Juhlassa puhuu mm. Kirjailijaliiton puheenjohtaja Kari Levola. Keskisuomalainen avustaa SMKK:ta talousvaikeuksissa.

2003 Puheenjohtajaksi Risto Urrio. Olvi-matinea Iisalmessa.

2004 SMKK saa uuden logon, tekijänä Toivo Laakso. Toimistotyöt ulkoistetaan Tmi Lepinkäiselle.

2005 Kampanja lopetusuhan alaisten koulujen tukemiseksi.

2006 Olvi-säätiö lakkauttaa Olvi-kirjallisuuspalkinnon. Keski-Suomen kirjailijatalon remontti vaikeuttaa toimiston toimintaa. Kirja-ryykönen –matinea Kouvolassa.

2007 Puheenjohtajaksi Kari Tahvanainen. Yhdistykselle perustetaan uusi jäsenlehti Rovinssi. Uusi vuosittainen Henkinen maalaisuus (HM) –kirjallisuustapahtuma aloitetaan Imatralta. 

2008 Kahtalainen Suomi HM–tapahtuma Nivalassa. Uuden kirjallisuuspalkinnon suunnittelu aloitetaan.

2009 SMKK:n julkaisusarjaa jatketaan julkaisemalla Reino Lauanteen trilogia Sysijärven poliisi. HM-tapahtumana Pelkkää asiaa - Veteen piirretty viiva, Hämeenlinnassa. Tekijänoikeuspäivä yhdessä Kirjailijaliiton kanssa. 

2010 Toimisto muuttaa Laukaaseen Järvilinnan taidekeskukseen. HM-tapahtumana Kirjava nauru Iisalmessa. Kritiikkipäivä yhdessä Suomen Arvostelijain Liiton kanssa. Elokuvapäivä Järvilinnassa, puhujana Markku Pölönen.

2011 HM-tapahtumana Kirja ottaa päähän! Outokummussa. Hallintouudistus: luovutaan palkatusta sihteeristä, työt jaetaan johtokunnalle.

2012 Kirjalliset nuotioillat aloitetaan. Elämä tarinaksi –kirjoittajakoulutus alkaa. Juhlavuoden kiertue Itä-Suomessa. Teatteripäivä yhdessä Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry:n kanssa.

Jäsenmäärä on kautta vuosien liikkunut 200 – 300 välillä. Vuoden 2012 lopussa Suomen Maakunta-kirjailijoissa on 168 jäsentä. Opetusministeriö tukee yhdistyksen toimintaa. 

 

Suomen Maakuntakirjailijat ry.

 

PUHEENJOHTAJAT

 

 

 

Seppo Lappalainen     vuodesta   1971

 

Heikki Jylhä                                         1974

 

Seppojuhani Ruotsalainen            1975

 

Onni Palaste                                        1977

 

Jouko Tyyri                                          1979

 

Matti Summanen                               1983

 

Aarni Krohn                                        1986

 

Aarno Kellberg                                   1992

 

Anna-Liisa Haakana                         1994

 

Varpu Vilkuna-Uusitalo                  1997

 

Risto Urrio                                           2003

 

Kari Tahvanainen                             2007

 

 

 

JULKAISUJA

 

Asuinpaikkana maisema. Runoantologia. SMKK 1981

 

Viisi näytelmää. Pienoisnäytelmiä. Suomen Maakuntakirjailijat ry:n näytelmäkilpailun satoa. Toim. Riitta Saastamoinen. SMKK 1981

 

Kirjailijakuvia 1. Toim. Riitta Saastamoinen. SMKK 1982

 

Kirjailijakuvia 2. Toim. Liisa Enwald. SMKK 1983

 

(Suomalaisia kirjailijakuvia. Toim. Liisa Enwald. Kirjayhtymä 1987 – Teokseen on koottu Kirjailijakuvia 1 ja 2 –teosten aineistot.)

 

Rakkauden kirjo. Runoantologia. Toim. Erik Gullman. SMKK 1989

 

Reino Lauanne: Sysijärven poliisi. Trilogia.  SMKK 2009

 

 

SMKK:N KIRJALLISUUSPALKINNOT

 

Martti Issakainen                              1978

 

Tuulikki Soini                                     1979

 

Kyösti Skyttä                                       1980

 

Rakel Liehu                                          1981

 

Oiva Arvola                                          1982 (Kampsuherrain saagat)

 

Heikki Turunen                                 1983 (Punahongan hehku)

 

Leo Kalervo                                         1984 (Syömäköyhä)

 

Hellevi Salminen                                1985 (Sivari)

 

Jouko Puhakka                                   1986 (Niko Surakan vapaussota)

 

Mirjam Kälkäjä                                   1987 (Tulijoki)

 

Veikko Haakana                                 1988 (Metsät vastaan, puut ohi)

 

Eeva Tikka                                           1989 (Palavat kuvat)

 

Anne Hänninen                                  1990 (Sekuntipilarit)

 

Tuula Vierros                                      1992 *

 

Matti Pulkkinen                                 1993 (Ehdotus rakkausromaaniksi)

 

Joni Skiftesvik                                     1994 (Pirtukuningas)

 

Jorma Kurvinen                                 1995

 

Jorma Ranivaara                                1995 (Keskiyön skeittaaja) **

 

Ellei toisin mainittu, palkinto on myönnetty koko kirjallisesta tuotannosta.

 

*) Vuonna 1991 palkintoa ei jaettu, koska silloin teetettiin Maakuntakirjailijoiden 20-vuotisjuhlamitali, jota on sittemmin jaettu ansioituneille jäsenille.

 

**) Vuonna 1995 kirjallisuuspalkinto myönnettiin kahdelle kirjailijalle. Vuodesta 1996 lähtien palkinnon korvasi Olvi-kirjallisuuspalkinto

 

MAAKUNTAKIRJAILIJAT-JUHLAMITALI

 

Mitalia on jaettu ansioituneille jäsenille ja muille kirjallisuutta edistäneille tahoille vuodesta 1991 lähtien. 

 

 

 

OLVI-KIRJALLISUUSPALKINTO

 

1996: Maarit Verronen: Kulkureita ja unohtajia. Palkinnon saajan valitsi palkintoraati *

 

1997: Anna-Maija Elonen: Selviytyjätyyppi . Palkinnon saajan valitsi kirjailija, professori Panu Rajala

 

1998: Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu. Palkinnon saajan valitsi opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala

 

1999: Ilkka Remes: Pedon syleily. Palkinnon saajan valitsi taiteilijaprofessori Kaari Utrio

 

2000: Juha Siro: Musta runokirja. Palkinnon saajan valitsi kirjailija Jouko Tyyri

 

2001: Maria Peura: On rakkautes ääretön. Palkinnon saajan valitsi Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola

 

2002: Joel Haahtela: Tule risteykseen seitsemältä. Palkinnon saajan valitsi metropoliitta Panteleimon

 

2003: Tiina Pihlajamäki: Siitä ei voi kertoa. Palkinnon saajan valitsi valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi

 

2004: Arto Salminen: Lahti. Palkinnon saajan valitsi FT Sirkka Heiskanen-Mäkelä

 

2005: Virpi Saarinen: Jäälinnun sulka. Palkinnon saajan valitsi kulttuuriministeri Tanja Karpela

 

*) Palkinnon esikarsintaraadin muodostivat SMKK:n ja Olvi-säätiön edustajat. Raati valitsi viisi ehdokasta, joista palkinnon saaja valittiin. Palkinnon ensimmäisenä vuonna 1996 kuitenkin raati itse valitsi palkittavan teoksen.